BI02 & BI03

• Biotooppi


  Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset. Esim. metsä tai pelto.
• Ekologia


  Biologisen tutkimuksen osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita.
• Ekosysteemi


  Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään yhtenäisellä alueella esim metsä, järvi.
• Eliöyhteisö


  Tietyn aluen kaikkien eliöiden (esim. eläinten, kasvien, sienten) populaatioiden muodostama kokonaisuus.
• Populaatio


  Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin lisääntymiskykyiset yksilöt.
• Abioottiset tekijät


  Elottoman luonnon fysiikaliset ja kemialliset tekijät esim. ilmasto, valo.
• Bioottinen ympäristötekijä


  Elollisen ympäristön tekijät esim. pedot, loiset.
• Ilmastotekijä


  Ilmastoon liittyvä tekijä esim. lämpötila.
• Ympäristötekijä


  Eliöiden menestymiseen ja runsauteen liittyvä tekijä esim. ravinnon määrä.
• Ekolokero

  Eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä ja tapa, jolla se on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.
• Ympäristöresurssi

  Eliöiden hyödyntämä ympäristötekijä esim. ravinto.
• Eläimet voivat olla

  Tasa- tai vaihtolämpöisiä
• Kasvien talvehtemiskeinoja ovat


  Veden poistaminen soluista (sokeripitoisuus kasvaa), haihtumisen ehkäisy, lehtivihreän talteenotto (ruska), vararavinnon keruu, eri osien talvehteminen
• Tasalämpöisten eläinten talvehtemiskeinoja ovat


  Talviuni, talvihorros, muutto, aktiivisuus
• Vaihtolämpöisten talvehtemiskeinoja ovat


  Kylmähorros, nuoruusvaihe, lumeen suojautuminen
• Minimitekijä


  Niukkuustekijä eli ympöristötekijä, joka ensimmäinenä rajoittaa eliön esiintymistä.
• Ympäristön vastus


  Yhteisnimitys populaation kasvua rajoittaville tekijöille
• Eksponentiaalinen kasvu


  Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu
• Ympäristön kantokyky


  Ympäristöresurssien säätelemä suurin populaatiokoko tietyllä alueella tai ympäristössä.
• Paikallispopulaatio


  Lajin useat, pienet ja rajallisessa vuorovaikutuksessa elävät populaatiot.
• Metapopulaatio


  Useiden paikallispopulaatioiden muodostama kokonaisuus.
• Lajienvälinen kilpailu


  Kahden tai useamman lajin välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja.
• Loinen


  Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä ravintoa tappamatta tätä.
• Laidunnus


  Ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen.
• Symbioosi


  Kahden tai useamman eliölajin yhdyselämä tai kiinteä vuorovaikutussuhde.
• Mutualismi


  Vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät toisistaan. Ehdollista tai ehdotonta.
• Pöytävierassuhde


  Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle hyödyllinen tai ehdoton ja isännälle merkityksetön.
• Hajottaja


  Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Palauttaa epäorgaaniset aineet takaisin luonnon kiertokulkuun.
• Koevoluutio


  Kahden tai useamman lajin toisistaan riippuvainen evoluutio esim. peto ja saalis.
• Ravintoketju


  Ekologinen suhde, joka yhdistää kasveja, niitä syöviä kasvinsyöjiä ja niitä edelleen syöviä petoja ja kaikkien edellä mainittujen hajottajia. Sillä kuvataan aineen ja energian siirtymistä tuottajilta kuluttajille ja hajottajille.
• Avainlaji


  Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen muuttaisi koko ekosysteemiä, esim. rakkohauru Itämeressä.
• Ekologinen sukkessio


  Alueen eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen, luonnonvarainen muuttuminen (muutokset abioottisissa ja bioottisissa ympäristötekijöissä).
• Pioneeri- ja kliimaksivaiheet


  Pioneerivaihe = ekosysteemin ekologisen sukkession ensimmäinen vaihe.

  Kliimaksivaihe = -"- viimeinen, pysyvä vaihe
• Lahoaminen


  Hapellisissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.
• Mätäneminen


  Hapettomissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.
• Hiilinielu


  Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, esim. meret, metsät, suot.
• Nopeakiertoinen hiili


  Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili.
• Minimitekijä


  Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä.
• Biologinen typensidonta


  Bakteerien suorittama typensidonta, esim. syanobakteerit ja typpikaasu.
• Abioottinen typensidonta


  Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasusta ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön.