BI02 & BI03

Cards (91)

  • Biotooppi
    Eliöiden tyypillinen elinympäristö, jossa ympäristötekijät ovat melko samanlaiset. Esim. metsä tai pelto.
  • Ekologia
    Biologisen tutkimuksen osa-alue, joka tutkii eliöiden levinnäisyyteen ja runsauteen vaikuttavia tekijöitä sekä eliöiden ja niiden ympäristön välisiä suhteita.
  • Ekosysteemi
    Eliöiden ja niiden kanssa vuorovaikutuksessa olevan elottoman luonnon muodostama toiminnallinen kokonaisuus jollakin ympäristötekijöiltään yhtenäisellä alueella esim metsä, järvi.
  • Eliöyhteisö
    Tietyn aluen kaikkien eliöiden (esim. eläinten, kasvien, sienten) populaatioiden muodostama kokonaisuus.
  • Populaatio
    Samanaikaisesti tietyllä alueella elävät saman lajin lisääntymiskykyiset yksilöt.
  • Abioottiset tekijät

    Elottoman luonnon fysiikaliset ja kemialliset tekijät esim. ilmasto, valo.
  • Bioottinen ympäristötekijä

    Elollisen ympäristön tekijät esim. pedot, loiset.
  • Ilmastotekijä
    Ilmastoon liittyvä tekijä esim. lämpötila.
  • Ympäristötekijä
    Eliöiden menestymiseen ja runsauteen liittyvä tekijä esim. ravinnon määrä.
  • Ekolokero
    Eliön, populaation tai lajin paikka, asema ja tehtävä ekosysteemissä ja tapa, jolla se on sopeutunut ympäristöönsä ja hyödyntää sitä.
  • Ympäristöresurssi
    Eliöiden hyödyntämä ympäristötekijä esim. ravinto.
  • Eläimet voivat olla
    Tasa- tai vaihtolämpöisiä
  • Kasvien talvehtemiskeinoja ovat

    Veden poistaminen soluista (sokeripitoisuus kasvaa), haihtumisen ehkäisy, lehtivihreän talteenotto (ruska), vararavinnon keruu, eri osien talvehteminen
  • Tasalämpöisten eläinten talvehtemiskeinoja ovat

    Talviuni, talvihorros, muutto, aktiivisuus
  • Vaihtolämpöisten talvehtemiskeinoja ovat

    Kylmähorros, nuoruusvaihe, lumeen suojautuminen
  • Minimitekijä
    Niukkuustekijä eli ympöristötekijä, joka ensimmäinenä rajoittaa eliön esiintymistä.
  • Ympäristön vastus
    Yhteisnimitys populaation kasvua rajoittaville tekijöille
  • Eksponentiaalinen kasvu

    Eliöpopulaation rajoittamaton kasvu
  • Ympäristön kantokyky
    Ympäristöresurssien säätelemä suurin populaatiokoko tietyllä alueella tai ympäristössä.
  • Paikallispopulaatio
    Lajin useat, pienet ja rajallisessa vuorovaikutuksessa elävät populaatiot.
  • Metapopulaatio
    Useiden paikallispopulaatioiden muodostama kokonaisuus.
  • Lajienvälinen kilpailu
    Kahden tai useamman lajin välinen suhde, jossa ne hyödyntävät samoja, rajallisia ympäristöresursseja.
  • Loinen
    Eliö, joka ottaa isäntäeliöstä ravintoa tappamatta tätä.
  • Laidunnus
    Ravinnonottotapa, jossa kuluttaja käyttää vain osan ravintoeliöstä hyödykseen.
  • Symbioosi
    Kahden tai useamman eliölajin yhdyselämä tai kiinteä vuorovaikutussuhde.
  • Mutualismi
    Vuorovaikutussuhde, jossa molemmat yhdessä elävät lajit hyötyvät toisistaan. Ehdollista tai ehdotonta.
  • Pöytävierassuhde
    Kahden lajin välinen suhde, joka on pöytävieraalle hyödyllinen tai ehdoton ja isännälle merkityksetön.
  • Hajottaja
    Eliö, joka käyttää tarvitsemansa energian lähteenä eläinten jätöksiä tai kuolleita eliöitä. Palauttaa epäorgaaniset aineet takaisin luonnon kiertokulkuun.
  • Koevoluutio
    Kahden tai useamman lajin toisistaan riippuvainen evoluutio esim. peto ja saalis.
  • Ravintoketju
    Ekologinen suhde, joka yhdistää kasveja, niitä syöviä kasvinsyöjiä ja niitä edelleen syöviä petoja ja kaikkien edellä mainittujen hajottajia. Sillä kuvataan aineen ja energian siirtymistä tuottajilta kuluttajille ja hajottajille.
  • Avainlaji
    Ekosysteemin toimintaan voimakkaasti vaikuttava laji, jonka häviäminen muuttaisi koko ekosysteemiä, esim. rakkohauru Itämeressä.
  • Ekologinen sukkessio
    Alueen eliöyhteisön lajikoostumuksen vähittäinen, luonnonvarainen muuttuminen (muutokset abioottisissa ja bioottisissa ympäristötekijöissä).
  • Pioneeri- ja kliimaksivaiheet
    Pioneerivaihe = ekosysteemin ekologisen sukkession ensimmäinen vaihe.
    Kliimaksivaihe = -"- viimeinen, pysyvä vaihe
  • Lahoaminen
    Hapellisissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.
  • Mätäneminen
    Hapettomissa oloissa tapahtuvaa orgaanisen aineen hajoamista epäorgaanisiksi ravinteiksi.
  • Hiilinielu
    Runsaasti hiiltä sitovat ekosysteemit, esim. meret, metsät, suot.
  • Nopeakiertoinen hiili

    Maa- ja vesiekosysteemien biomassassa oleva hiili.
  • Minimitekijä
    Niukkuustekijä eli ympäristötekijä, joka ensimmäisenä rajoittaa eliön esiintymistä.
  • Biologinen typensidonta

    Bakteerien suorittama typensidonta, esim. syanobakteerit ja typpikaasu.
  • Abioottinen typensidonta

    Salamoinnin vaikutuksesta ilmassa syntyy typpikaasusta ja hapesta typen oksideja, joista edelleen muodostuu maaperässä nitraatti-ioneja kasvien käyttöön.