aineenvaihdunta

• Soluhengitys on aineenvaihdunta reaktioiden kokonaisuus, joissa ravintoaineet hapettuvat ja niistä siirtyvä energia muuttuu ATP-molekyylien energiaksi. Lopputuotteina syntyy hiilidioksidia ja vettä
• Soluhengityksessä pääasiassa hapetetaan hiilihydraatteja, mutta myös rasvoja ja proteiineja
• Ruuasta halutaan elektronit irti ja käyttöön ATP:n tuottoon

  • Elektronit käytetään elektroninsiirtoketjussa ATP:n tuottamiseen
  • Elektronit saadaan polttoainemolekyyleistä irti hapetus-pelkistysreaktioissa
  • Hapetuksia katalysoivat omat entsyymit ja usein NADH ja FADH2 koentsyyminä
  • Hapetukset tapahtuvat portaittain, kuten glykolyysissä ja krebsin syklissä
• Elektronit saadaan hiilihydraattien hapetuksesta, lipidien hapetuksesta ja aminohappojen hapetuksesta
• Miten ATP tuotetaan?

  • Osittain glykolyysissä
  • Elektroninsiirtoketjun toiminta mitokondrion sisäkalvolla mahdollistaa oksidatiivisen fosforylaation
  • Elektronit saadaan katabolisista reaktioista, kuten glykolyysistä, krebsin syklistä, beetaoksidaatiosta ja oksidatiivisesta dekarboksyloinnista
  • Elektronit kulkevat NADH/FADH2 kyydissä elektroninsiirtoketjun alkupäähän
• FADH2:

  • Flaviiniadeniinidinukleotidi
  • Toimii sitruunahappokierrossa
• Kun hiilihydraattia käytetään ATP:n tuottoon, glukoosi hajoaa palorypälehapoksi glykolyysissä. Jos happea ja mitokondrioita on saatavilla, palorypälehapo siirtyy asetyyliCoA:na sitruunahappokiertoon ja irroitetut elektronit siirtyvät e-siirtoketjuun ATP:n tuottamiseksi. Jos solussa ei ole happea tai mitokondrioita, ATP tuotetaan pelkästään glykolyysillä (maitohappo)
• GLYKOLYYSI:

  • Pyruvaatti siirtyy solukalvon läpi mitokondrion matriksiin, jossa siitä syntyy asetaattia hiilidioksidin lohkeamisen seurauksena
• Sitruunahappokierto:

  • Tapahtuu mitokondrion matriksissa
  • Asetyyli-CoA syötetään sykliin, jossa polttoainemolekyyli hapettuu CO2:ksi ja H2O:ksi
  • Hapettumis-pelkistymisreaktioissa vapautuneet elektronit siirtyvät NADH:n ja FADH2:n avulla elektroninsiirtoketjuun
• Miten lipideistä saadaan ATP:tä?

  • Rasvahapot siirtyvät mitokondrioihin, joissa ne hapettuvat matriksissa beetaoksidaatiossa
  • Hiiliketjut pilkkoutuvat aktiiviseksi etikkahapoksi (asetyyliCoA:ksi), siirtyvät sitruunahappokiertoon ja lopulta tuottavat ATP:ta
  • Glyserolista tehdään glukoosia
• Oksidatiivinen fosforylaatio:

  • ATP:n synteesi vetyionigradientin avulla
  • Elektroninsiirtoketju ja oksidatiivinen fosforylaatio tapahtuvat mitokondrion sisäkalvolla
  • Prosessissa vapautuu energiaa, joka riittää syntetisoimaan 32-34 ATP-molekyyliä
• Mites proteiinit? Aminohappojen katabolia

  • Aminohappoja käytetään energiantuottoon yleensä vain silloin, kun niitä on ylimäärin tarjolla ja hiilihydraatteja tai rasvoja ei ole saatavilla
  • Aminohappojen muuntaminen tapahtuu maksasoluissa transaminaation ja deaminaation avulla
  • Aminohappojen hajotessa saadaan hiilihydraatteja tai aktiivista etikkahappoa energiantuottoon
• Maitohapon muodostuminen:

  • Hapen puuttuessa NADH hapetetaan takaisin NAD+ muotoon glykolyysin jatkumiseksi, jolloin pyruvaatti pelkistyy maitohapoksi
• Ravintoaineiden muuntuminen:

  • Elimistön kyky muuttaa ravintoaineita toisikseen on rajallinen
  • Glukoosia voidaan muuttaa rasvahapoiksi
  • Aminohappoja voidaan valmistaa toisista aminohapoista
  • Transaminaasi-entsyymi voi liittää hiilihydraattirunkoon aminoryhmän ja muodostaa aminohappoja
  • Aminohapoista voidaan valmistaa hiilihydraatteja
  • Rasvahaposta ei saada glukoosia, mutta niiden metabolia tuottaa energiaa
• Ketoosi 


  tila jossa ketoaineet elimistön pääasiallinen energialähde
• miten ketoaineet valmistuu?rasva kuljetetaan maksaan, jossa niistä valmistetaan ketoaineita, josta veren mukana kaikkialle elimistöön.
• miten ketoaineita valmistuu?

  Ketoaineet ovat rasvan poltossa syntyviä happamia av-tuotteita. Ne muodostuvat maksassa, kun elimistö tuottaa energiaa polttamalla rasvoja(glykogeeni varastot loppumassa) syntyy etenkin paastossa, vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta, ja insuliinin puutteesta
• glukoneogeneesi


  -maksassa ja munuaisen kuoriosassa tapahtuva prosessi, jossa glukoosia valmistetaan jostain muusta kuin hiilihydraatista. Lähtöaineina toimivat pääasiassa maitohappo, mutta myös glyseroli, oksaloetikkahappo, ketonit, aminohapot ja rasvahapot, joissa pariton määrä hiiliä.