Runon kuvia

• Metafora


  Kielikuva, joka yhdistää yllättävästi kaksi asiaa. Se koostuu kahdesta osasta: kuvattavasta asiasta ja kuvasta.
• Metafora


  • Sirkka Turkka yhdistää runossaan kuvattavan asian (polku) ja kuvan (metsän oma joki): polku, metsän oma joki
• Personifikaatio


  Kielikuva, jossa eloton tai aineeton elollistetaan tai henkilöidään
• Personifikaatio


  • Saima Harmajan runossa meri on personifioitu: Hiljaa ja lumoavasti /laulaa ulappa
• Allegoria


  Vertauskuvallinen kertomus, jossa ilmaisujen todellinen merkitys on toinen kuin niiden kirjaimellinen merkitys
• Allegoria


  • Lauri Pohjapään runossa Sirkkujen kongressi pikkulintuparvi edustaa hyviä ihmisiä, joiden päätöksistä julma kanahaukka eli johtaja ei välitä
• Vertaus


  Hyvin samanlainen kuin metafora, mutta siinä asioita verrataan kuin-sanan tai niin kuin -ilmaisun avulla
• Vertaus


  • JVG:n kappaleessa puhuja vertaa vapaudentunnettaan ilmassa loputtomasti pysyvään frisbeehen: Nyt mä oon free niinku frisbee / joka ei ikinä landaa
• Symboli


  Ilmaisu, jossa asia edustaa jotain muuta kuin itseään
• Symboli


  • Kyyhky on rauhan ja musta surun symboli. Uuno Kailaan runossa talo on ihmisen ja minuuden symboli: On taloni kylmä talo / sen ikkunat yöhön päin
• Metonymia


  Varsinaisen asian korvaa sen osa tai siihen läheisesti liittyvä seikka
• Metonymia


  • Cheek runoilee kappaleessaan: Ruuti on kuivaa, mukis märkää. Sanoituksessa märkä tarkoittaa alkoholia, ja näin ollen aineen ominaisuus korvaa itse aineen
• Synestesia


  Kielikuva, jossa sekoitetaan eri aistihavaintoja
• Synestesia


  • Charles Baudelaire käyttää synestesiaa: On tuoksuja, raikkaita kuin iho lapsen on / kuin niittyjen vihreys, sävel oboen. Runossa tuoksua kuvataan lapsen ihon raikkaudella (haju- tai näköaistimus), niittyjen vihreydellä (näköaistimus) ja oboen sävelellä (kuuloaistimus)