Ecology book 3

• Heavy metal

  Raskasmetallit - ei hajoa luonnossa, tiheydeltään suuremmat metallit 

  esiintyy kallio- ja maaperässä. 

  eg. elohopea (Hg), lyijy (Pb) ja kadmium (Cd)
• elohopeaan liittyviä ongelmia


  Vesiekosysteemi kärsii elohopeasta.

  Elohopeaa vapautuu ihmisen toiminnasta, kuten kivihiilien, ruskohiilen, puiden ja turpeen polttamisesta.

  On peräisin myös luonnosta: tulivuorenpurkauksista ja metsäpaloista

  Tulee vesistöihin ilmasta laskeumana.

  Bakteerit muuttavat sen orgaaniseksi metyylielohopeaksi.

  Metyylielohopea rikastuu ravintoketjussa.

  Eläimillä elohopea kertyy keskushermostoon ja aiheuttaa hermostovaurioita.
• Kadmium

  Johtuu maaperään ja säilyy pitkään

  sinkkimalmia jalostavista kaivoksista, akkuteollisuudesta, fosfaattilannoitteiden valmistuksesta ja käytöstä sekä paikallisesti esim. romuautoista ja hylätyistä akuista.

  kaivostyöstä

  tupakansavussa

  Se poistuu hitaasti eläinten elimistöistä.

  Kertyy maksaan sekä munuaisiin ja voi aiheuttaa syöpää.

  karsinogeeni

  päätyy kasveihin juurien kautta maaperästä
• Lyijy


  metalliteollisuudesta ja liikenteestä

  Vaikuttaa eläinten keskushermostoon

  kasvuhäiriöitä ja elimistön puolustusjärjestelmän heikkenemistä

  Metsästyksessä käytettävät lyijyhaulit
• eliöille haitalliset aineet

  ympäristömyrkyt

  raskasmetallit ja orgaaniset ympäristömyrkyt

  öljy

  muovit
• DDT (dichlorodiphenyltrichloroethane)

  Hyönteismyrky , insecticide

  hävittää malariasääskiä ja viljelykasvien tuhohyönteisiä

  Yliajan hyönteiset tulevat vastustuskykyisiksi DDT:lle.

  Lisääntymishäiriöitä koska se hajottaa lisääntymishormoneja

  maksan entsyymitoimintaa

  karsinogeeni

  Varastoituu eläinten rasvakudoksiin ja säilyy siellä pitkään
• Dioksiinit ja PCB-yhdisteet

  klooria sisältäviä orgaanisia hiiliyhdisteitä

  supermyrkkyä - erittäin haitallisia

  maksa -ja haimavaurioita

  syöpää

  muutoksia hormonitoiminnassa

  hajoavat erittäin hitaasti

  PCB-yhdisteet - ihmisen valmistamia

  sähkölaitteiden eristeissä, kondensaattoreissa ja muuntajissa
• Laivaliikenteen ympäristövaikutukset

  Laivoijen polttoaine saastuttaa vesiä
• Öljyvuodon esim. öllytankkerien uppoamisesta


  Seuraa valtamereen valtava määrä öljyä joka vahingoittaa merieläimiä
• Öljy

  • Lintujen höyhenpeite menettää vettä hylkivän rakenteen ja lämmöneristyskyvyn kun ne joutuvat kosketuksiin öljyn kanssa
• Öljy on haitallisia myös planktoneliöille jotka rakentavat vesiekosysteemin perusta
• Laivojen maaleista raskasmetallit ja mikromuovit päätyvät veteen
• Myrkylliset yhdisteet

  Voivat rikastua ravintoverkossa
• Osa laivojen rojusta (debris) esim. kalastusverkot ovat vaarallisia merieliämille
• Rantaveteen päätyy laivojen jätevettä

  Rehevöittää sitä
• Hiilidioksidipäästöt sekä rikin ja typen oksidien päästöt

  Aiheuttavat merien happamoitumista joka hairitsee erityisesti kalkkikuorisia eliöitä
• Hiilidioksidipäästöt

  Ilmaston lämpenee enemmän
• suojavyöhyke


  Viljellynalueen ja vesistön väliin jätetty monivuotisen kasvillisuuden peittämä viljelemätön alue, jolle ei levitetä lannoitteita eikä rikkakasvimyrkkyjä.
• mikromuovi

  pienikokoista, alle 5 millimetrin kokoista muovia.
• mistä mikromuovi on peräisin?


  • hammastahnan (toothpaste), kosmetiikan ja kuorintavoiteiden (exfoliating cream) kaltaisiin tuotteisiin lisätyistä pienistä muovihelmistä (plastic beads)
  • keinokuituisista vaatteista (synthetic fiber clothes) tai kengänpohjista
  • maaleista
  • liikenteestä (autonrenkaista)
  • kun muovi hajoa meressä
• Haitalliset aineet ekosysteemeille

  1. ympärstömyrkyt
  2. öljy
  3. muovi
• Ympäristömyrkyt

  • raskasmetallit
  • haitalliset orgaaniset yhdisteet

  Ne eivät hajoa tai hajoavat hyvin hitaasti luonnossa.
• raskasmetallit

  1. kadmium
  2. lyijy
  3. elohopea
• kertyminen

  • Hajoamattomat ympäristömyrkyt kertyvät eliön kudoksiin niiden elinkaaren aikana.
• rikastuminen 


  • ympäristömyrkkyjen pitoisuus kasvaa liikkuessaan ravintoketjua pitkin, mikä tarkoittaa, että ravintoketjun huipulla olevalla petoeläimillä on korkein haitallisten aineiden pitoisuus.
• raskasmetallit

  • luonnollisia alkuaineita
  • normaalioloissa sitoutuvat maa- ja kallioperään
  • ominaisuudet - vesiliukoisia, pysyviä ja kertyviä
  • karsinogeenit
  • lähde - energiantuotanto, jätteiden polttoprosessi, liikenteestä ja kaivostoiminnasta (mining)
• Kadmium ja lyijy eivät rikastu.
• vesistössä elohopea

  • hapettomissa olosuhteissa bakteerit muuttavat elohopea orgaaniseksi metyylielohopeaksi joka rikastuu ravintoketjuissa.
  • metyylielohopea - rasvaliukoista
• Kadmium kertyy maksaan ja munuaisiin.
• raskasmetallien vaikutuksia

  • lyijy - hermostohäiriöt, kasvuhäiriöt, heikentää immuunipuolustusta
  • kadmium - vaurioittaa maksan ja munuaisen toimintaa
  • elohopea - sitoutuu proteiineihin, hermostovauriot
• Haitalliset orgaaniset yhdisteet , POP-yhdisteet (persistent organic pollutants)

  • DDT, PCB-yhdisteet ja dioksiinit
  • ominaisuudet - rasvaliukoisia, pysyviä, kertyvät eliöihin ja rikastuvat ravintoketjuissa
  • vaikutuksia - karsogeenit ja hormonihäiritsijät
• haitallisten orgaanisten yhdisteiden vaikutuksia

  • DDT - lisääntymishäiriöt, karsinogeeni, häiritsee maksan entsyymitoimintaa
  • PCB - karsinogeeni, lisääntymishäiriöt
  • Dioksiini - maksa ja haimavauriot, hormonitoiminnan häiriöt, karsinogeenit ja vaikuttaa negatiivisesti immuunipuolustukseen
• kasvien pääravinteet

  typpi ja fosfori
• fosforin ja typen päästölähteet

  • maatalous
  • asutus (jätevesi)
  • kalankasvatus
  • metsätalous
  • teollisuus (paperiteollisuus)
• Miten ravinteet päätyvät vesistöihin?

  • Maatalouden lannoittesta ja karjanlannasta vapauttuvat ravinteet huuhtoutuvat sädevesien mukaan pelloilta
  • Osa on peräisin jätevedestä
  • typpeä tulee kaukokulkeumana ilmakehästä
• rehevöityminen


  • Se on saastuminen erityisesti vesistöissä, joka johtuu vedessä olevien ravinteiden, kuten fosfaatin ja nitraattien, liiallisesta määrästä, jossa perustuotanto kasvaa hallitsemattomasti.
• hajakuormitus


  Kun ravinteet tulevat useistä päästölähteistä kuten laajalta alueelta, pelloilta, haja-asutuksesta, kaukokulkeutumana luonnoon.
• pistekuormitus


  Kun voimme määrittää vesistöihin tulevien ravinteiden yksittäisten päästölähteen esim. kalankasvatuksesta, jätevedenpuhdistamosta.
• sisäinen kuormitus


  • järven tai meren pohjasedimenttilta fosfaattia vapautuu takaisin vesiekosysteemiin hapettomassa olosuhdessa.
• Hiilidioksidi liukenee paremmin kylmään veteen.