Biologia 1 (Evoluutio)

Cards (235)

  • laji
    Perusyksikkö luokitelemaan eliöitä. Lisääntymiskykyinen jälkeläinen syntyy kun samaan lajiin kuuluvat yksilöt lisääntyä keskenään.
  • rotu (race, breed)

    yksilöjoukko joka on osa samasta eläinlajista mutta niiden tiettyjä ominaisuuksia ovat erilaista muista lajin yksilöistä.
  • Maapallon elämän edellytykset
    Vesi
    Lämpösäteilyä ja valoa
    Alkuaineet
    sopiva ilmanpaine, happamuus, suolapitoisuus
  • Miksi vesi on välttämätöntä?
    1. Solujen kemialliset reaktiot
    2. fotosynteesin lähtöaine
    3. Ylläpitää kasvin solujen nestejännitystä
    4. Kasvihuonekaasu
    5. Vesi sitoo ja luovuttaa lämpöä.
    6. Tasalämpöisten eläinten lämmönsäätely koska vedellä on korkea lämpökapasiteetti
    7. aineiden kuljetus
  • Ihmiskehosta 60-70% on vettä.
  • Elämän neljä suurta aikakausia
    1. prekambrinen maailmankausi (4.6 mrd v.s.-550 milj.v.s.)
    2. paleotsooinen maailmankausi (550 milj. v.s.- 250 milj. v.s.)
    3. mesotsooinen maailmankausi (250 milj. v.s. - 65 milj. v.s.)
    4. kenotsooinen maailmankausi (65 milj. v.s. - nykypäivä)
  • Elämän vanhimpia merkkejä
    stromatoliitit (varhaisista bakteereista ja mineraaleista)
    3.7 miljardia vuotta sitten
  • Varhaisimmat eliöt
    bakteerit ja arkeonit (tumattomat)
  • fotosynteesi
    3 miljardia vuotta sitten
  • paljassiemeninen kasvi

    siemenkasvi jonka siemenet paljastuvat vapaasti eli eivät ole hedelmän sisällä ja levittäytyvät tuulin avulla, Sen lehdet ovat neulamaisia. esim. havupuut, mänty
  • koppisiemeninen kasvi

    Kaikki kukkakasvit. Hedelmät sisältävät siemeniä jotka kehittyvät kukan sisällä olevissä munarauhasissa.
  • Kambrikauden lajiräjähdys

    noin 541 miljoonaa vuotta sitten (paleotsooinen maailmankausi)
    nopea elämänmuotojen monimuotoistuminen
  • Fotosynteesi
    Auringon valoenergiaa sitoutuu glukoosimolekyyliin kemialliseksi sidosenergiaksi.
    Epäorgaaniset raaka-aineet-vesi ja hiilidioksidi
  • väriaine joka pystyy sitomaan auringon valoenergiaa
    klorofyylli eli lehtivihreä
  • Fotosynteesin syntymisen jälkeen
    Fotosynteesin sivutuotteena syntyi happea joka aluksi liukeni veteen tai sitoutui erilaisiin yhdisteisiin.
    2 miljardia vuotta sitten, liikaa vapaata happea vapauttui ilmakehään. Happi reagoi ilmakehässä olevaan myrkyllisten kaasujen kuten hiilimonoksidin ja ammoniakin kanssa. Seurauksena, nämä myrkylliset kaasut hävisivät.
    Lisäksi, happimolekyylit sitoutuivat toisiinsa ja muodostoivat ilmakehän yläosan otsonikerros joka suojaa elämää maan päällä UV-säteilyltä.
  • Ennen hapen muodostuminen
    Bakteerit olivat anaerobista, ne elivät hapettomissa olosuhteissa ja vapauttavat energia käymisreaktioista.
  • Soluhengitys
    Kemiallinen reaktiosarja jossa orgaanisista yhdisteistä kemiallisia energiaa sidotaan soluille käyttökelpoiseen muotoon ja osa vapautuu lämpönä.
  • Endosymbioosin teoria
    Kaikki tumallisten solujen soluelimet, mitokondriot ja viherhiukkaset kehittyivät soluhengitykseen kykenevistä bakteereista ja yhteyttävästä syanobakteereista.
  • Tumallisten solujen tuman DNA on peräisin arkeoneilta.
  • Tumallisten solujen kromosomeja ympäröivät tumakotelo.
  • Ensimmäinen tumallinen eliö joka kykeni fotosynteesiin
    Yksisoluinen levä
  • mitokondrio
    Kaksinkertaisen kalvon ympyröimä soluelin jossa soluhengitys tapahtuu
    Lisääntyy itsenäisesti jakautumalla ja on oma rengasmainen DNA-molekyyli
  • Tumalliset solut liittyivät yhteen solurykelmiksi (cluster of cells) ja solujen välinen oli työnjakoa. Jotkin viherlevät elävät suurissa yhdyskunnissa (colony).
  • Monisoluisuus aloitti yleistyä noin 700 miljoonaa vuotta sitten.
  • Ensimmäiset monisoluiset eläimet
    sienieläimet (sponge), kilpailuetu - uusiutumiskyky
  • selkärangaton eläin(invertebrate)

    Eläin jolla ei ole tukirankaa tai sen tukiranka on ulkoinen esim. kalkkikuori
  • avainsopeuma
    eliöiden ominaisuudet jotka ovat ratkaisevaa niiden elinympäristössä menestymiselle
  • Polttiaiseläin (Cnidaria)

    ruumiinmuoto on säteittäissymmetrinen.
    lisääntyvät sekä suvullisesti ja suvuttomasti
    eri tehtäviin erikoistuneita soluja
    kudoksia ja alkeellisia elimiä (hermoverkko ja lonkeroita)
    meduusat (jellyfish), korallieläimet ja polyypit
  • Nivelmadot (segmented worms)

    ovat jaokkeisia (segmented) eläimiä. Kaksikylkinen. Etu-ja takapää
    Etupäässä oli kaksi hermosolmua jotka toimivat alkeellisina aivona. Tikapuuhermosto. Hengityselin on iho. Jaokkeisiin ulottuvat verisuonet. suljettu verenkierto
    esim. lierot ja juotikkaat (leeches)
  • Nilviäiset (mollusk)

    avainsopeutuma - ulkoinen tukiranka, kalkkikuori. kotilot (gastropods, snail, slug) , simpukat (clam) ja mustekalat (octopus)
    suvullinen lisääntyminen
  • Niveljalkaiset (anthropods)

    fossiilit - erilaiset trilobiitit (sukupuuttoon kuolleet merieläimet)
    kitiinikuori, jaokkeinen ruumis, tikapuuhermosto
    esim. hyönteiset, äyriäiset, hämähäkkieläimet ja tuhatjalkaiset
  • piikkinahkainen (echinoderm)

    meritähti ja merisiili (sea urchin)
    säteittäinen ruumiinrakenne
    tukiranka koostuu kalkkilevyistä
    Liikkuu vesiputkiloston (water vascular system) ja imujalkojen avulla
    hyvä uusiutumiskyky
    muistuttavat selkäjänteisiä (notochords)
  • selkärankainen eläin

    luinen selkäranka
    sisäinen tukiranka
  • ensimmäiset selkärankaiset eläimet
    kalat
    alkukalat - rustoinen sisäinen tukiranka
    leuat (jaw)
    rustokalat (cartilaginous fish) - ei ole uimarakkoa
    luukalat (bony fish) - sisäinen tukiranka joka muodostuu luukudoksesta
    suomupeitteinen iho - vedestä joustava
    Kidus - hapen otto vedestä
    kiduskansi
    evät (fins) - mahdollistaa nopeamman uinnin
    luukudos - mineraalivarasto
  • Elämän tuntomerkit
    1. solurakenne
    2. elinkaari
    3. informaation sisältyminen ja hyödyntäminen
    4. samankaltaiset kemialliset ominaisuudet
    5. homeostaasi
    6. aineenvaihdunta ja energiantarve
    7. reagointi ympäristön ärsykkeisiin
    8. lisääntyminen
    9. evoluutio
  • aineenvaihdunta
    eliöiden elimistöissä tapahtuvaa kemiallisia reaktioita jotka ovat välttämättömiä elintoimintojen kannalta.
  • Cnidarians
    polttiaiseläimet
    Esim. meduusat , korallieläimet ja polyypit
  • Segmented worms (Annelid)
    Nivelmadot
    esim. lierot , juotikkaat (leech)
  • Mollusk
    Nilviäiset
    esim. kotilot (gastropods , snails, slugs) , simpukat (clam) ja mustekalat
  • Anthropods
    Niveljalkaiset
    esim. hyönteiset , tuhatjalkainen (centipede) , äyriäinen (shellfish) ja hämähäkkieläimet