3. Solun rakenne ja molekyylit

• Mitkä ovat solujen yleiset ominaisuudet koon suhteen?

  Solut ovat lähes poikkeuksetta mikroskooppisen pieniä.
• Miksi pieni koko on tärkeä solujen toiminnalle?

  Pieni koko mahdollistaa suuremman solukalvon pinta-alan suhteessa tilavuuteen, mikä tehostaa aineiden siirtoa.
• Miten solun koko vaikuttaa aineiden siirtymiseen solun sisällä?


  Pienemmissä soluissa välimatkat solun sisällä ovat lyhyempiä, mikä tehostaa aineiden siirtymistä.
• Miten yksisoluisten eliöiden solut eroavat monisoluisista eliöistä?


  Yksisoluisten eliöiden ainoa solu hoitaa kaikki elämän vaatimukset, kun taas monisoluisissa eliöissä on useita soluja, jotka voivat erilaistua.
• Mitkä ovat solujen erilaistumisen seuraukset monisoluisissa eliöissä?

  • Solut voivat erilaistua rakenteellisesti tehtäväänsä.
  • Kasveissa erilaistuneet solut muodostavat solukoita.
  • Eläimissä erilaistuneet solut muodostavat kudoksia.
• Mitä tarkoitetaan solukoilla ja kudoksilla?

  Solukoilla tarkoitetaan kasveissa erilaistuneiden solujen kokonaisuuksia, ja kudoksilla eläimissä erilaistuneiden solujen kokonaisuuksia.
• Mitkä menetelmät käytetään solujen tutkimiseen?

  • Valomikroskooppi: elävät solut, suurennos 40–2000-kertainen.
  • Elektronimikroskooppi: kuolleet solut, suurennos jopa miljoonakertainen.
  • Röntgenkristallografia: solun molekyylien rakenne.
• Mikä on valomikroskoopin suurennos?

  Valomikroskoopin suurennos on 40–2000-kertainen.
• Mikä on elektronimikroskoopin suurennos?

  Elektronimikroskoopin suurennos on jopa miljoonakertainen.
• Mikä on röntgenkristallografian käyttötarkoitus?

  Röntgenkristallografiaa käytetään solun molekyylien rakenteen tutkimiseen.
• Miten tumattomien ja tumallisten solujen rakenne eroaa toisistaan?

  • Tumattomilla soluilla perintöaines on vapaana solulimassa.
  • Tumallisilla soluilla on tumakotelo perintöaineksen ympärillä.
  • Tumallisilla soluilla on erillisiä kalvorakenteisia soluelimiä.
• Miten tumattomien solujen perintöaines on järjestäytynyt?

  Tumattomilla soluilla perintöaines on yhtenä rengasmaisena kromosomina solulimassa.
• Mikä on tumallisten solujen erityispiirre verrattuna tumattomiin soluihin?

  Tumallisilla soluilla on erillisiä kalvorakenteisia soluelimiä, kuten mitokondrioita ja viherhiukkasia.
• Miten kasvi- ja sienisolujen sisäosat eroavat eläinsoluista?

  Kasvi- ja sienisoluilla on tyypillisesti suurikokoinen vakuoli, joka varastoi ja muokkaa aineita.
• Mitkä ovat solukalvon ja soluseinän erot eri soluissa?

  • Kaikissa soluissa on solukalvo.
  • Eläinsoluissa ei ole soluseinää.
  • Sieni- ja kasvisoluissa on soluseinä, joka tukee rakennetta.
• Miksi eläinsolun solukalvon on oltava kestävä?

  Koska eläinsoluissa ei ole soluseinää, solukalvon on oltava kestävä.
• Mitkä ovat solujen yleisimmät alkuaineet?

  Yleisimmät solujen alkuaineet ovat happi, vety ja hiili.
• Mitä ovat biomolekyylit ja niiden ominaisuudet?

  • Biomolekyylit ovat hiiltä sisältäviä orgaanisia yhdisteitä.
  • Niiden rakenne on usein monimutkainen.
  • Ne osallistuvat kemiallisiin reaktioihin soluissa.
• Mitkä ovat biomolekyylien esimerkkejä?

  Biomolekyylejä ovat proteiinit, hiilihydraatit, lipidit ja nukleiinihapot.
• Mikä on hiilihydraattien tärkein tuottamisreaktio?

  Tärkein hiilihydraatteja tuottava reaktio on fotosynteesi.
• Miten hiilihydraatteja käytetään soluissa?

  • Rakennusaineina.
  • Energian vapauttamiseen soluhengityksessä.
  • Liitetään muihin orgaanisiin molekyyleihin, kuten glykoproteiineihin.
• Miten hiilihydraatit luokitellaan niiden sokerin perusyksiköiden mukaan?

  • Monosakkaridit: yksi sokerimolekyyli (esim. glukoosi).
  • Disakkaridit: kaksi monosakkaridia (esim. sakkaroosi).
  • Polysakkaridit: useita monosakkarideja.
• Mitä ovat monosakkaridit?


  Monosakkaridit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat yhdestä sokerimolekyylistä, kuten glukoosista tai fruktoosista.
• Mitä ovat disakkaridit?


  Disakkaridit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat kahdesta monosakkaridista, kuten sakkaroosista tai laktoosista.
• Mitä ovat polysakkaridit?


  Polysakkaridit ovat hiilihydraatteja, jotka koostuvat useista monosakkarideista liittyneenä yhteen.
• Mitkä ovat tärkeimmät polysakkaridit ja niiden ominaisuudet?

  • Selluloosa: kasvien soluseinän tukirakenne.
  • Kitiini: sienten soluseinässä ja hyönteisten kuoressa.
  • Tärkkelys: kasvien varastomolekyyli.
  • Glykogeeni: eläinten varastomolekyyli.
• Mitkä ovat lipidien pääasialliset toiminnot?

  • Energialähteenä.
  • Rakennusaineina.
  • Eroaa rakenteeltaan muista biomolekyyleistä.
• Mitkä ovat lipidien tyypit?

  Lipidit sisältävät rasvat eli triglyseridit, tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvahapot.
• Mikä on rasvojen rooli eliöissä?

  Rasvat toimivat eliöiden energiavarastoina ja lämmöneristeinä.
• Miten tyydyttyneet ja tyydyttymättömät rasvahapot eroavat toisistaan?


  Tyydyttyneissä rasvahapoissa ei ole kaksoissidoksia, kun taas tyydyttymättömissä on.
• Mitä ovat monosakkaridit? Anna esimerkki.


  Yksi sokerimolekyyli, esimerkiksi glukoosi tai fruktoosi.
• Mitä ovat disakkaridit? Anna esimerkki.

  Kaksi monosakkaridia, esimerkiksi sakkaroosi, laktoosi tai maltoosi.
• Mitä ovat polysakkaridit?


  Useita monosakkarideja liittyneenä yhteen.
• Mikä on selluloosan rooli kasveissa?

  Selluloosa on haaroittumaton ja toimii kasvien soluseinän tukirakenteena.
• Missä kitiiniä esiintyy ja mikä sen rooli on?

  Kitiini on haaroittumaton ja esiintyy sienten soluseinässä sekä hyönteisten kuoressa.
• Mikä on tärkkelyksen rooli kasveissa?

  Tärkkelys on haaroittunut tai suoraketjuinen ja toimii kasvien varastomolekyylinä.
• Mikä on glykogeenin rooli eläimissä?

  Glykogeeni on haaroittunut ja toimii eläinten varastomolekyylinä, joka muodostuu maksassa ja lihaksissa.
• Mitkä ovat lipidien pääasialliset toiminnot?

  Lipidit toimivat energialähteinä ja rakennusaineina.
• Mikä on lipidien rakenne?

  Lipidit eivät ole rakenteellisesti yhtenäinen ryhmä, mutta niille on tyypillistä avoketjuinen hiilivetyketju.
• Miten lipidit käyttäytyvät vedessä?

  Lipidit eivät liukene veteen.