kpl 24

• Kun Kustaa Vaasa kuoli, hänen vanhimmasta pojastaan Eerikistä tuli kuningas. Pian muutkin Kustaa Vaasan pojat alkoivat tavoitella kruunua, ja valtataistelut johtivat maan monenlaisiin vaikeuksiin.
• Suomen alueella talonpojat nousivat kapinaan kuningasta vastaan. Kapinasta käytetään nimeä nuijasota.
• Kun Kustaa Vaasa kuoli vuonna 1560, hänen vanhimmasta pojastaan Eerikistä tuli kuningas. Kuninkaana hän sai nimen Eerik XIV.
• Toiselle pojalleen, Juhanalle, Kustaa Vaasa oli antanut hallittavaksi Suomen herttuakunnan. Se kuului Ruotsin valtakuntaan, mutta Juhana-herttua sai hoitaa alueen asioita varsin itsenäisesti.
• Juhana piti asemaansa tärkeänä, ja opiskeli hieman jopa suomen kieltä.
• Turun linnaa korjattiin ja laajennettiin Juhanaa varten. Se myös sisustettiin ajan vaatimusten mukaiseksi hoviksi.
• Juhana toi linnaan myös vaimonsa Katariina Jagellonican, joka oli puolalainen prinsessa. Pariskunta eli loisteliasta elämää hoviväen keskellä.
• Loistoa ei kuitenkaan kestänyt kauan. Eerikille ja Juhanalle tuli riitaa siitä, miten suhteita muihin maihin tuli hoitaa. Eerikin mielestä Juhana oli liittoutunut Puolan kanssa ja juonitteli häntä vastaan.
• epäluuloinen Eerik vangitutti Juhana ja hänen puolisonsa.
• Eerik oli luonteeltaan rauhaton ja oikukas, ja kuninkaana hän muuttui yhä kiivaammaksi ja vainoharhaisemmaksi. Hän järkytti alamaisiaan menemällä naimisiin köyhän 16-vuotiaan Katariina Maununtyttären kanssa.
• Tuolloin kuninkaan ei ollut sopivaa avioitua tavallisen tytön kanssa, ja siksi ihmiset alkoivat epäillä Eerikin kykyä toimia kuninkaana.
• Juhana vapautettiin vankeudesta ja kruunattiin uudeksi kuninkaaksi. Kuninkaaksi tultuaan Juhana koki Eerikin uhkaksi ja vangitutti Eerikin.
• Vankeudessa Eerik kuoli myrkkyyn. Jälkeenpäin on esitetty epäilyksiä, joiden mukaan Juhana määräsi Eerikin myrkytettäväksi.
• Kun Juhana kuoli, valtaan nousi hänen puolalais-ruotsalainen poikansa Sigismund, joka tässä vaiheessa oli jo Puolan kuningas.
• Puola oli katolinen maa, ja Sigismund oli saanut katolisen kasvatuksen. Ruotsissa alettiin pelätä, että hän pyrkisi kääntämään Ruotsin takaisin katolisuuteen.
• Ruotsalaisia ei miellyttänyt sekään, että heidän uusi kuninkaansa asui Puolassa ja hallitsi heitä sieltä käsin.
• Pian Eerikin ja Juhanan veli, Kaarle, huomasi, ettei kansa ollut tyytyväinen uuteen kuninkaaseen. Kaarle alkoi horjuttaa Sigismundin valtaa entisestään johtamalla Ruotsia oman mielensä mukaan.
• Sigismund pysytteli sinnikkäästi Puolassa, vaikka näki, että Ruotsissa valta luisui yhä enemmän Kaarlen käsiin. Suomen herttuakunnassa asioita hoiti lähinnä käskynhaltija Klaus Fleming.
• Juhanan valtakaudella Ruotsi ja Venäjä olivat ajautuneet sotaan, joka kesti peräti 25 vuotta. Sodan päätyttyä Klaus Fleming pelkäsi uuden sodan syttymistä ja piti siksi kuninkaan sotilaita herttuakunnan alueella. Hän määräsi, että talonpoikien tuli majoittaa ja ruokkia sotilaat.
• Talonpoikien olot olivat jo muutenkin vaikeat. Sota-aika oli ollut ankaraa, kuninkaalle piti jatkuvasti maksaa raskaita veroja ja ilmaston kylmeneminen oli tuhonnut monta viljasatoa. Talonpoikien keskuudessa alkoi nousta kapinahenki.
• Samaan aikaan Kaarle yritti edelleen keksiä keinoja syöstä sigismund vallasta. kun Kaarle huomasi, että talonpojat alkoivat kapinoida kuninkaan sotilaita vastaan, hän ryhtyi tukemaan talonpoikia.
• Kaarle ajatteli, että se oli oiva keino nousta sigismundia vastaan.
• Kapinallisia johti pohjanmaalainen talonpoika Jaakko Ilkka ja kuninkaan sotilaita käskynhaltija Klaus Fleming. Kuninkaan sotilailla oli aseinaan miekat, talonpojilla vain nuijia ja seipäitä.
• Sen vuoksi vuonna 1596 syttyneestä kapinasta käytetään nimeä nuijasota. Kuninkaan sotilaat nujersivat kapinalliset. Jaakko Ilkka ja tuhannet talonpojat saivat surmansa.
• Nuijasodan päätyttyä Klaus Fleming kuoli sairauteen, ja kuningas Sigismund menetti näin tärkeän tukijansa Suomessa. Kaarle halusi yhä syrjäyttää Sigismundin kuninkaan paikalta ja tulla itse valituksi Ruotsin kuninkaaksi. Niinpä Kaarle kaappasi vallan vuonna 1597 valtiopäivillä ja julistautui valtionhoitajaksi. Sigismund yritti päästä takaisin valtaan Ruotsissa sotimalla, mutta hänen joukkonsa hävisivät taisteluissa Kaarlen joukoille.
• Sigismund menetti oikeutensa Ruotsin kruunuun ja hänelle jäi hallittavaksi ainoastaan Puolan alue. Kaarle kruunattiin pian Ruotsin kuninkaaksi.