Biologia 5

• Hermoston avulla säädetään elimistön toimintaa.
• Hermostot: keskushermosto ja äärihermosto.
• keskushermostoon kuuluu: aivot ja selkäydin.
• äärihermostoon: ärsykkeet kulekutuvat äärielimistön keskushermostoon ja keskushermostosta lihaksiin tai rauhasiin.
• Hermosto muodostuu hermosoluista, jossa viestit kulkeutuvat sähköisinä impulsseina.
• aivo-selkäydinnesteen suojaa heikkoja aivosoluija
• isoaivot vastaavat:

  • ajattelusta 
  • muistista 
  • aistitoimintojen käsittelystä
  • luustolihasten toiminnasta
• Isoaivojen puolet: Oikea puolisko vastaa pääosin kehon vasemman puolen toiminnoista ja vasen puolisko puolestaan kehon oikean puolen toiminnoista.
• aivokurkiainen, mahdollistaa aivopuoliskojen yhteistyön.
• Väliaivojen talamus välittää isoaivoille tietoa aistitoiminnoista.
• pikkuaivot huolehtivat liikkeiden hienosäädöstä sekä opittujen liikesarjojen toistosta
• nimeä nivelen osat

  A) nivelpussi

  B) nivelneste

  C) nivellevy

  D) nivelside

  E) nivelrusto

  
• valkosolut jaetaan kolmeen ryhmään: granulasyytit eli jyvässolut, lymfosyytit eli imusolut ja monosyytit.
• jyvässolut jateaan kolmeen ryhmään: neutrofiilit, eosinofiilit ja basofiilit
• neutrofiilit ovat syöjäsoluja, jotka syövät mikrobeja solusyönnin avulla.
• eosinofiilit suojelevat ihmisiä loisilta tuhoamalla suolistoloisten solurakenteita.
• basofiilit ovat keskeisiä tulehduksen käynnistäjiä erittäen histamiinia ja kykenevät myös solusyöntiin.
• monosyytit ovat suurikokoisia veren valkosoluja, jotka voivat siirtyä kudoksiin ja erillaistua makrofageiksi
• imusolut eli lymfosyytit jaetaan myös kolmeen: B- ja T-solut ja NK-solut
• B-solut kypsyvät luuytimessä. Suurin osa niistä erillaistuu vasta-aineita tuottavaksi plasmasoluiksi ja osasta kehittyy B-muistisoluja.
• T-solut syntyvät luuytimessä, mutta kypsyvät kateenkorvassa. Auttavat tuhomaan solujen sisällä olevia taudinaiheuttajia. T-auttajasolut kiihdyttävät B-plasmasolujen vasta-aineiden tuotantoa. osa muuttuu T-muistiosoluiksi
• NK-solut tuhoavat virusten tartuttamia soluja ja syöpäsoluja sekä osallistuvat T- ja B-solujen toiminnan säätelyyn.
• umpirauhaset erittävät hormoneja
• hypotalamus vastaanottaa elimistöstä tulevia viestejä elimistön sisäisestä tilasta, viestien perusteella hypotalamus sätelee aivolisäkkeen kanssa monien umpirauhasten toimintaa
• umpirauhaset:

  • aivolisäke
  • käpyrauhanen
  • haima
  • kilpirauhanen
  • munasarja
  • kivekset
  • lisämunuaiset
• hypotalamus vastaanottaa kehon hermoviestejä ja saa tietoja reseptoreilta veren hermonipitoisuuksista
• hypotalamus voi erittää estäjähormionia, joka saa umpirauhasen hormonierityksen loppumaan väliaikaisesti.
• kilpirauhanen erittää melatoniini hormonin
• kateenkorva erittää tymosiini hormonin
• aivolisäkkeen etulohko on umprirauhanen ja takalohko säilyttää hypotalamuksen tuottamaa oksitosiinia ja ADH:ta
• ruokatorven seinämä koostuu kahdesta lihaskerroksesta, joiden supistuessa syntyy aaltomainen lihassupistusliike.
• mahalaukussa proteiinit ja hiilihydaatit eivät pilkkoudu täysin joten ruoansulatusentsyymit pilkkovat niitä ohutsuolessa pienempii osiin.
• Haiman umpieriteinen osa erittää veren sokeripitoisuutta sääteleviä hormoneja (insuliinia ja glukagonia)
• maksa valmistaa sappinestettä, joka varastoidaan sappirakkoon.
• ohutsuolen nukkalisäkkeessä on veri- ja imusuonia, jotka vastaanottavat ravintoaineita ja siirtävät ne kaikkialle elimistöä
• paksusolessa otetaan vettä talteen
• probiootteja eli eläviä mikrobeja, jotka parantavat ruuansulatuskanavan toimintaa
• Miten aivot saa hermostolta viestin: Ensin menee äärihermostolta keskushermostoon ja sitten sieltöä aivoille, samoin toisin päin.
• DNA eli deoksiribonukleiinihappo
• DNA:n emäkset (T) tymiini, (A) adeniini, (C) sytosiini, (G) guaniini