Biologia 4

• Ihmisellä on noin 20 000 - 23 000 geeniä.
• On 30 000 - 40 000 koodaavaa geeniä kasvien kromosomeissa.
• kromosomi

  On hyvin pakkautunut rakenne joka sijaitsee tumassa. Se muodostuu kromatiinirihmoista (DNA-molekyyli ja histoniproteiini muodostama kokonaisuus).
• fotosynteesin reaktiot

  valoreaktio

  hiilihydraattisynteesi
• Valoreaktio

  tarvitaan Auringon valoenergia

  viherhiukkasen yhteyttämiskalvostoilla

  Valo - sähkömagneettisia säteilyä

  Klorofyllimolekyylit (väriainemolekyylit) imevät valon säteilyä ja virittyvät. Valoenergia muuttuu väriainemolekyylien viritysenergiaksi.

  Viritysenergian käyttämällä vesi hajoaa vetyioneiksi, elektroneiksi ja hapeksi.

  Yhteyttämiskalvostolla elektroneja kuljetetaan elektroninsiirtäjälta toisille.

  Samalla ATP:tä muodostuu ADP:stä.

  Vedynsiirtäjämolekyylit (NADP+) pelkistyvät NADPH:ksi ottamalla vetyioneja ja elektroneja.

  Happea poistuu ilmarakojen kautta kasvin ympäristöön.
• Valoreaktion tuoteita

  happea

  ATP:tä

  vetyioneja ja elektroneja
• Hiilihydraattisynteesi (pimeä reaktio)


  Missä - Viherhiukkasen välitilassa

  Hiilidioksidista ja vetyioneista glukoosia - monivaiheinen reaktiosarja

  Auringon valoenergia sitoutuu glukoosin kemiallisiin sidoksiin
• Glukoosi on yksinkertainen hiilihydraatti, sokeri (monosakkaridi)

  Fruktoosi (hedelmäsokeri) on myös monosakkaridi
• Disakkaridi

  Sakkaroosi (ruokosokeri)

  Viljatuoteidessa maltoosi

  Laktoosi (maitosokeri)
• Polysakkaridi

  Tärkkelys (kasvien varastohiilihydraatit)

  Selluloosa (soluseinän rakennepolysakkaridi)
• eläinten varastosokeri

  glykogeeni

  maksa-ja lihassoluihin
• Fotosynteesin tehokkuuteen vaikuttavaa tekijöitä

  valon määrä ja aallonpituus

  hiilidioksidi

  lämpötila

  veden ja ravinteiden määrä
• telomeeri


  On tumallisten solujen kromosomien päissä sijaitseva geenitön DNA-pätkä joka suojaavat DNA:n geneettisia informaatiota joten kromosomi ei vaurioitu. Se lyhenee jokaisessa mitoosissa eli solun jakautumisessa (paitsi syöpäsoluissa). Koska DNA polymeraasi ei pysty kopioimaan juostetta päähän asti.

  Siksi, solu ei enä jakaudu ja se johtaa yksilön ikääntyminen.
• soluhengitys

  glykolyysi (solulimassa) - anaerobinen reaktio

  sitruunahappokierto (mitokondrion matriksissa)

  elektronisiirtoketju (mitokondrion sisäkalvolla)
• solukalvon rakenne

  • kaksikerroksinen fosfolipidimolekyyleista
  • hydrofiilinen pää (glyseroli) ja hydrofobinen häntä (rasvahappo)
  • rasvahappohännät sijaitsevat vastakkain solukalvon sisäosassa ja glyserolipäät asetetaan ulos kalvon molemmille puolille
• solukalvon osia

  1. fosfolipidejä
  2. kolesteroli
  3. proteiineja
  4. hiilihydraatteja
• solukalvon proteiineja

  1. ionikanavat, kuljettajaproteiinit
  2. reseptorit
  3. pintaosien glykoproteiinit
  4. entsyymit
• orgaanisten aineiden pääluokkaat

  1. hiilihydraatit esim. glukoosi
  2. lipidit
  3. proteiinit
  4. nukleiinihapot
  5. runsasenergiset yhdisteet
• hiilihydraatti

  1. monosakkaridi (glukoosi, fruktoosi) - energialähte
  2. disakkaridi (sakkaroosi, laktoosi, maltoosi)
  3. polysakkaridi (selluloosa, tärkkelys, glykogeeni) -solurakenneosa tai energiavarasto
• lipidit

  rasva-aineet

  huono vesiliukoisuus

  1. triglyseridit/rasvat - glyseroli + 3 rasvahappo - energiavarasto
  2. solukalvon fosfolipidi - glyseroli + 2 rasvahappoa + fosfaatti
  3. steroidit - hormoneina
  4. karotenoidit - kasveissa ja levissä - punaisia, oransseja ja keltaisia väriaineita
• proteiinit

  • muodostuu aminohappoketjuista
  • kolmiulotteinen muoto
  • entsyymeinä tai hormoneina
  • reseptori proteiinit
  • rakenne proteiinit
  • kuljettaja proteiinit
  • säätelee aineenvaihdunta reaktioita
• orgaaniset molekyylit muodostuvat hiilestä vedystä hapesta ja typestä.
• inhibiittorin tyypit

  1. kilpaileva inhibiittori
  2. muotoa muutava inhibiittori
  3. luonnollinen inhibiittori
• mädättäminen

  digestion, anaerobic fermentation
• Ihmisillä on 46 kromosomia.
• Kromosomit

  DNA-molekyylit ja histoniproteiinit ovat pakkautuneet yhteensä ja muodostavat kromosomeja.

  DNA (deoksiribonukleiinihappo) on kromosomin rakennusaine.
• DNA

  kromosomin rakennusaine

  sisältää geenejä jotka ovat pätkää DNA-molekyyleissa ja geenien ohjeen mukaan solun proteiineja tuotetaan.

  kykenee itse replikaatio

  mutaatio voi tapahtua
• DNA:n emäkset

  1. adeniini (A)
  2. sytosiini (C)
  3. guaniini (G)
  4. tymiini (T)
• DNA:n emäsparisääntö

  adeniini - tymiini

  guaniini - sytosiini
• DNA:n molekyylin rakenne

  rakenneyksikkö - nukleotidi

  nukleotidin osa - sokeri-, fosfaatti- ja emäsosat

  DNA-juoste on nukleotidien kiinnittyminen yhteen. Vastakkaisten juosteiden emäsosien välillä on vetysidokset joiden avulla juosteet kiinnityvät toisiinsa.

  DNA on kaksijuosteinen.
• 20 erilaisia aminohappoa
• DNA molekyyleissa olevan geenin emäsjärjestykset määrävät mitä aminohappoja ja mihin järjestykseen niitä proteiiniin tulee.

  Toisin sanoen, solun geenien informaatiot ohjavat tarvitsensa proteiinen tuotantoa.
• solun jakautuminen

  • Ennen solun jakautumista, DNA molekyylit kahdentuvat.
  • Kromosomit tulevat kahdentuneeksi ja asettuvat solun keskelle jonoon.
  • Kahdentuneet kromosomit irtoavat toisistaan ja tytärkromosomit syntyvät. Ne siirtyvät solun vastakkaisille puolille.
  • Kun solu jakautuu kahtia, molemmissa soluissa on sama määrä kromosomeja kuin alkuperäisessä solussa.
• Sukusolut ovat haploidinen. 


  Se tarkoittaa, että sillä on vain yksi alleeli tai yksi kromosomi jokaista geeniä kohden

  haploidisilla soluilla ei ole kromosomiparia
• Sukusolun emosoluista jakautuu neljä sukusolua. Kaikki sukusoluissa on puolet emosolun kromosomimäärästä ja kaikki on perimältään erilaista toisistaan.
• DNA-ketju kiertyy histonien ympärille ja muodostuu nukleosomeja.
• nukleotidi

  1. fosfaatti
  2. riboosisokeri
  3. emäs (adeniini, tymiini/urasiili, guaniini, sytosiini)

  
• DNA

  RNA

  kaksijuosteinen molekyyli

  yksijuosteinen molekyyli

  DNA:n sokeriosa - deoksiriboosi

  RNA:n - riboosi
• RNA:n erilaisia tyyppejä

  4 päätyyppiä

  Lähetti-RNA (mRNA)

  Siirtäjä-RNA (tRNA)

  Ribosomi-RNA (rRNA)

  Mikro-RNA (miRNA)
• DNA-molekyyli kiertyy histoniproteiinin ympärille kromatiiniksi.